Saruman oli pahassa kiipelissä. Ei kestänyt montaakaan minuuttia, kun peli oli ohi ja tulvavesi hautasi alleen pahoissa aikeissa olleen velhon takapihan, jota S örkkeineen oli laittanut kuukausikaupalla. Tästä onnellisesta hävityksen kauhistuksesta oli kiittäminen käveleviä puita, tai oikeammin sanottuna enttejä, joita... Continue Reading →
Sain äskettäin erinomaisen olennaisen lukijakysymyksen, kiitos sinulle lukija - tässä omakohtainen vastaus ja näkökulma tärkeään aiheeseen!
Tunnistatko itsessäsi toisinaan sisäisen täydellisyyden tavoittelijan? Minä ainakin tunnistan, nytkin kun kirjoitan tätä tekstiä. Olen ollut elämässäni välillä monessa suhteessa aika täydellisyyshakuinen.
Nimeni on Mikko Valtonen. Synnyin vuonna 1986 reilu viikon Tšernobylin ydinonnettomuuden jälkeen. Lapsuuteni ja nuoruuteni elin ja vietin 8000 asukkaan Turengissa.