Kestävä elämäntapa on mielekkäästi mahdollinen ja savuavasta huoneesta voi poistua ensimmäisenä. Olen myös oppinut, että kestävä hyvinvointi on vielä kestävää elämäntapaakin parempi tavoite, jota kohti voimme suunnata. Tekemällä oppii, ajattelemaankin.
Millainen oppivan yhteisöpalvelu auttaisi tavallisia ihmisiä kohtuullistamaan omaa hiilijalanjälkeä? Mitä toiminnallisuuksia tällainen palvelu voisi mahdollisesti sisältää? Millainen mahdollisuus "sata miljoona ihmistä oppimassa kestävää hyvinvointia sosiaalisesti kannustavassa ja ystävällisessä yhteisöpalvelussa vuoteen 2030 mennessä" olisi?
Kauden 2017 lopputulos ylitti täysin odotukset! Palkitsevaa, todella palkitsevaa. Myös kestävyysjuoksun uutiskynnys ylitettiin rytinällä: ilmastoneliottelusta uutisoi ensimmäisenä YLE Perjantai ja Aamulehti perässä YLE A-Studio, Ny Tid, Anna, Keskisuomalainen, Opettaja-lehti. Epämiellyttävästä totuudesta näyttäisi nyt tulleen osin (media)seksikäs totuus.
Tutkimusmatkaani asumiskysymyksen ympärillä on värittänyt kokeilunhalu ja itseni haastaminen. Ketteryys ja liikkuvuus on minulle keskeistä, ja siksi viehätyn astetta kevyemmästä asumisesta. Päädynkö seuraavaksi mongolialaiseen perinteiseen jurttaan, asuntovaunuun vai hobittikoloon? Aika näyttää.
Puolitoista vuotta sitten elokuussa ystävieni kanssa asuttamani omakotitalo syttyi yhä tuntemattomasta syystä palamaan aamuyöllä ja pelastuimme melko täpärästi. Uskon, että monelle ilmastonmuutos voi tuntua samankaltaiselta kuin palava talo, jonka palaminen etenee niin nopeasti, että sille ei ole mitään tehtävissä.
" I tried to sleep / In a bed on fire / A change must come / No matter how There's no return / Ashes to ashes / Dust to dust / Everything will burn" - Ralf Gyllenhammar - "Bed... Continue Reading →
